Elämän Kengät Voimala 1889:n avajaisissa

Virittäytymistä Elämän Kenkiin

Toukokuun tiiviin harjoitusprosessin aikana olimme sopineet Elämän Kenkien osallistumisesta Voimala 1889:n Avajaisiin Vapun päivänä.

Ihmisiä oli kovasti liikkeellä, myöskin saunatilassa, jossa valmistauduimme demoesitykseen. Kenkäkasa odotti esityksen alkamista salin puolella, lavan keskellä.

Kun saavuimme rauhallisesti paikalle, aloimme purkaa kenkäkasaa ja esitellä erilaisia kenkiä yleisölle. Kengät muodostivat ympärillemme piirin. Tanssi sai alkaa.

Korkokengät risteilevät tanssijoiden kesken.

Musiikki avaruudesta alkoi soida, kun asetin kengän Henna-Marian pään päälle. Hidas pyörintä vei meitä kohti tilannetta, jossa kaikki kengät päätyvät Henna-Marialle kenkäveistokseksi.

Lopulta kenkien oli aika purkautua ja tulla ilmoille ikäihmisten muistoina.

“Aikuudessa sitä alkaa ajatella yleensä maailmaa, ei pelkästään itteä ja omaa kotia.”

Yleisö oli ihanalla tavalla mukana kuuntelevana ja vastaanottavaisena. Suurkiitos Voimalan upealle väelle ja puitteille!

Jälkeen päin saimme  kuulla palautteena:

“Se oli harmooninen esitys.”

“herkkä ja hieno esitys”

“Harvoin näkee kenkiä liikuteltavan noin ihastuttavalla tavalla.”

Voimalan estradilla ihmisten ympäröimänä.

Vauhtia ja pyörähdyksiä – toinen demo Tuirassa

Monot ja lapikkaat saavat kyytiä!

Toisella demokerralla keskityttiin ikävaiheisiin nuoruus ja aikuisuus. Monot, lapikkaat, valkoiset tennarit, miesten mustat kengät ja naisten avokkaat alkoivat keskustella Tuiran palvelukeskuksen asukkaiden kanssa.

Nuoruudessa kaikki on avoinna, sanovat ikäihmiset.

Rippikoulu on tytön ja pojan etappi. Ihastusta on ilmassa! Tapahtumat tuntuivat yleisöstä todellisilta. Varsinkin kun siirryttiin nuoruudenaikaisiin tanssimuistoihin.

“Olihan se onni, jos  tansseissa  hyvä viejä tuli hakemaan!”

“Vanhempi sisaruksista opetti nuoremmilleen tanssiaskeleita.”

“Lauantaitanssit – koko talo tärisi!”

Kutsuimme asukkaita myös yhteiseen tanssiin.  Kun musiikki alkoi soida, lähes kaikki olivat lattialla kuin nuoret tytöt ja pojat. Siinä meillä vierähti pari tuntia yhdessä. Ikimuistoisia hetkiä!

Monot ja lapikkaat tuntevat vetoa toisiinsa.

Lopuksi saimme kauniin yhteenvedon eräältä asukkaalta:

“Tanssi oli ihmeellistä. Kuin runonlausuntaa. Asia tulee sieltä läpi.

Niin kaunista.”